Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa lohikala- ja vaelluskalakantojen lisääntyminen hankealueen vesistössä. Hankkeen pääpaino on sivujokien ja -purojen kalataloudellisessa kunnostamisessa, koska pienet virtavedet ovat erityisesti taimenen, harjuksen ja puronieriän luontaisia lisääntymisalueita.

Kunnostustoiminta

Kalataloudelliset kunnostustoimet ovat pääasiassa vaellusesteiden poistamista, perattujen koskialueiden kiveämistä ja kutusoraikoiden kunnostamista. Kuitenkin kaikki toimet, joilla  palautetaan muokattuja kohteita luonnonmukaisemmiksi, luodaan uusia ympäristöjä kalojen ja rapujen tarpeisiin tai torjutaan vesistöihin joutuvaa kuormitusta, kuuluvat kalataloudellisen kunnostuksen piiriin.

Porvoonjoen Luumyllynkosken sivu-uomaa ennen ja jälkeen kunnostuksen. Kunnostamisella monipuolistetaan uoman olosuhteita ja soraistetaan pohjaa, sillä lohikalat (esim. taimen, harjus, lohi) tarvitsevat virtaavassa vedessä olevia sorapohjia voidakseen lisääntyä luontaisesti.

Hankealueen jokiin on aiemmin rakennettu patojen ohittamisen mahdollistavia kalateitä. Kuitenkin useita uusia kalateitä tarvitaan, jotta merivaelluksen suorittavat lohikalat, kuten meritaimen, lohi tai vaellussiika voidaan palauttaa tai kotiuttaa jokivesissämme luontaisesti lisääntyviksi kalalajeiksi.

Vaellusyhteys merelle asti ei ole ehto kunnostuksille. Myös sisävesissä pysyttelevien kalakantojen ja rapukantojen tilaa tulee parantaa elinalueiden kunnostuksilla. Pienempienkin vaellusesteiden poisto lisää kalaston liikkumatilaa syönnös-, lisääntymis- ja talvehtimisalueiden välillä ja auttaa siten kantoja vahvistumaan.

Jokikunnostushankkeen puitteissa rakennettiin Keiturinkosken padon ohittava kalatie Porvoonjoen latvavesiin.

Kunnostukset tehdään tiiviissä yhteistyössä kunkin kohteen paikallisten asukkaiden kanssa. Tahoilla, jotka ovat kiinnostuneita kalavesiensä tai lähiympäristönsä kohentamisesta, on tarvittavaa paikallistuntemusta ja siten saatu koottua sekä talkooporukkaa, että kunnostuksissa tarvittavaa välineistöä. 

Talkookunnostusta Lehtelänkoskella Kärkölässä vuonna 2003.

Kutusoraikon kunnostamista ja kiveämistä Sammalkoskessa Artjärven Villikkalassa 2008

Soran kuljetusta Sipoonjoen Byabäckenille talvella 2009.

Hankkeen puitteissa tuotetaan tarvittavaa pohjatietoa (esim. koekalastukset, koeravustukset), suunnitellaan kunnostukset, hankitaan kunnostustarvikkeita (soraa, yms.), ohjataan kunnostustöitä, järjestetään lupa-asioita ja tiedotetaan hankkeen toimista sekä eri asianosaisten kesken, että joukkotiedotusvälineissä.

Istutustoiminta

Koska hankealueen vesistöissä ei ole jäljellä kuin muutamia paikallisia luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja, tulee jokiin palauttaa taimenkanta istutuksin. Istutettavat taimenet tulee saada "leimautumaan" sopiville lisääntymis- ja poikasalueille. Vain leimautuneilla kaloilla on olemassa vietti, joka saa ne hakeutumaan kalateitä pitkin jokiin ja edelleen alueille, missä lisääntyminen on mahdollista.

Hankkeen mätirasiaistutuskohteet vuosina 2008-2009. Pääasiallinen istutuslaji on taimen, mutta vuonna 2008 istutettiin myös koe-erä harjusta. Vuosina 2009, 2010 ja 2011 on istutettu taimenen ohella runsaasti lohta.

Hankkeessa istutetaan lohikaloja erityisten Whitlock & Vibert -mätirasioiden avulla. Kun kalat istutetaan jo mätijyvinä, saadaan poikaset leimautumaan juuri oikeanlaiseen ympäristöön. Rasiat voidaan kuljettaa maastoon ilman vettä, mikä mahdollistaa istutuspaikkojen valinnan paljon paremmin kuin tankkiautoilla tehtävissä poikasistutuksissa. Rasioista kuoriutuvat poikaset altistuvat ankaralle luonnonvalinnalle ja poikaset oppivat saalistamaan ravintonsa ja välttämään petoja samoin kuin luonnonkalat. Laitoksissa kasvaneiden poikasten ei ole näitä taitoja tarvinnut kehittää ennen joutumistaan luonnon armoille.

Mäti-istutus suoritetaan kevättalvella, kun mätijyvät ovat ns. silmäpisteasteella. Syksyllä emokaloista lypsetty mäti on viettänyt talven kalanviljelylaitoksen valvotuissa olosuhteissa. Yhteen rasiaan mahtuu reilu desilitra mätiä, joka mätijyvän koosta riippuen voi tarkoittaa noin 500-1000 mätijyvää (taimen, lohi). Yhteen kohteeseen on sijoitettu 1-8 rasiallista taimenen mätijyviä, lohen mätijyviä on laitettu pääuomien koskiin suurempiakin määriä. (kuva: Mats Lönnfors)

Taimenen mäti-istutukset on syytä tehdä pieniin puroihin ja sivujokiin. Ne ovat taimenen luontaista elinympäristöä, koska ne yleensä tarjoavat paremmin suojapaikkoja ja petokaloja on vähemmän kuin pääuomien koskissa. Mäti-istutusten suorittamista rajoittaa taimenen mädin saatavuus. Siksi mäti-istutukset tulee suorittaa alueille, joilla poikasilla on parhaat edellytykset menestyä. Kasvatetuilla poikasilla tehtävät istutukset taas voidaan kohdentaa pääuomiin ja suurempiin koskiin, missä kookkaammalla poikasella on paremmat edellytykset raivata elintilaa muiden kalalajien joukkoon. Mäti-istutus ja poikasistutus ovat siten toisiaan täydentäviä istutusmenetelmiä.

Akvaariossa kuvattuun mätirasiaan on sijoitettu muutama kymmenen mätijyvää rasian yläosan hyllylle. Kuoriutuva poikanen hakeutuu rasian tilavampaan alaosaan ja elelee siellä aikansa turvassa pedoilta ruskuaispussin ravinnon varassa. Kasvaessaan poikanen oppii uimaan ja hakeutuu lopulta itse rasiasta ulos ylempänä olevien suurempien reikien kautta.

Tutkimukset

Hankkeessa suoritetaan mm. sähkökoekalastusta ja koeravustuksia alueen vesistöissä kunnostusten ja istutusten taustatiedoksi sekä toiminnan tulosten seurannaksi.

Ennen kunnostuksia hankealueen joet on inventoitu maastossa. Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle -hankkeeseen tulivat uusina alueina mukaan Sipoonjoen ja Koskenkylänjoen vesistöt. Koskenkylänjoella on osasta vesistöä tehty inventointeja Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Tehtyjä inventointeja täydennetään edelleen hankkeen kuluessa.

Sipoonjoen vesistön virtavesistä tehtiin kattava selvitys vuonna 2007. Selvityksen teki päättötyönään Turun ammattikorkeakoulun iktyonomiopiskelija Mikko Juvonen. "Sipoonjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen kartoitus ja kunnostustarve-ehdotukset" julkaistiin keväällä 2008 ja on ladattavissa PDF-dokumenttina tämän sivun lopusta.

Vuonna 2008 todettiin ainakin Porvoonjokeen ja Mustijokeen nousseen kutuvaellukselle pyrkiviä lohikaloja. Se osoittaa eri tahojen tekemän yhteistyön tuottavan tulosta. Vaelluskalojen kuturauha on kuitenkin onnistuttava turvaamaan. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja lajeja virtavesissä syksyisen kutunousun aikana. Jotta lohikalakannat voivat palautua hankealueen jokiin, on kalastuksen noudatettava tunnollisesti voimassa olevia rauhoitusaikoja ja kalojen alamittasäädöksiä.

Syksyllä 2008 havaittiin ilahduttavasti Itä-Uudenmaan jokiinkin pyrkivän lohikaloja kudulle. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja virtavesissä syksyn kutunousun aikana, eikä kalastuslain mukaan vedessä saa edes pitää pyydystä, joka on näiden pyyntiin "erityisesti sopiva". Jotta kannat voivat muodostua, on kutukalojen pääsy jokiin turvattava. 

Hankkeen rahoitus

Hankkeen rahoittavat Askolan, Pukkilan, Sipoon ja Myrskylän kunnat, Porvoon ja Loviisan kaupungit, Orimattilan vesi Oy, Nastolan vesihuoltolaitos, Hollolan vesihuoltolaitos, Lahti Aqua Oy, Sipoon kalastusalue, Porvoonseudun kalastusalue, Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue, Porvoonjoen kalastusalue, Koskenkylänjoen kalastusalue, Porvoon energia Oy, Mäntsälän sähkö Oy sekä Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten kalatalousryhmät. Hankkeen vuosibudjetti on noin 65 000 €.

Julkaisut

Viimeisin väliraportti vuodesta 2010 on julkaistu 25.5.2011 ja se on ladattavissa pdf-dokumenttina alla. Myös vuoden 2009 väliraportti on ladattavissa. Vanhempia väliraportteja voi tiedustella yhdistyksestä. Sipoonjoen kalataloudellinen kartoitus -raportti on julkaistu toukokuussa 2008.  Mustijoen, Porvoonjoen ja Ilolanjoen vesistöt kattanut Jokikunnostushanke 2002-2006 loppuraportti käsittelee hankkeessa tehtyjä toimia ja sisältää tietoja vesistöjen tilasta ja tilanteesta vuoden 2006 lopussa. Mustijoen ja Ilolanjoen osalta tehtiin vuosina 2002-2003 kummastakin joesta kalataloudellinen peruskartoitus. Raportit voit ladata pdf-dokumenttina.

Lataa -> Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle -väliraportti 2010

Lataa -> Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle -väliraportti 2009

Lataa -> Sipoonjoen kalataloudellinen kartoitus ja kunnostustarve-ehdotukset.

Lataa -> Kalataloudellinen Jokikunnostushanke 2002-2006 -loppuraportti.

Lataa -> Mustijoki ja Mäntsälänjoki -virtavesien kalataloudellinen kartoitus.

Lataa -> Ilolanjoki -Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus.