HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDET

KYSYMYKSIÄ, VASTAUKSIA JA AJANKOHTAISTA KIRJOITTELUA

Tällä "kysymys ja vastaus" -palstalla vastataan haja-asutusalueen asukkaita ja mökkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin haja-asutusalueen jätevesiasioihin liittyen. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen juha.niemi@vesi-ilma.fi. Kysymys julkaistaan palstalla ilman kysyjän tietoja ja kysyjälle vastataan myös henkilökohtaisesti sähköpostilla.
Kysymys: Ovatko kaikki 68 vuotta täyttäneet vapautettuja jätevesien käsittelyvaatimuksista?
Vastaus: Uusien säännösten mukaan 11.3.2011 mennessä 68-vuotta täyttäneet ovat vapautettuja haja-asutusalueen jätevesien käsittelyvelvoitteista. Tällöin kaikkien kiinteistön haltijoiden tulee olla päivämäärään mennessä täyttänyt 68 vuotta. Tämä koskee kuitenkin vain vakituisia asuntoja, kesämökeillä jätevesien käsittely tulee saattaa vaatimusten mukaisiksi iästä riippumatta. Myöskään jätevesien käsittelyvelvoitteista vapautetut eivät saa päästää jätevesiään suoraan vesistöön eikä niin, että niistä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Mikään ei myöskään estä uusimasta jätevesijärjestelmää, vaikka tuo ikävapautuspykälä täyttyisikin. Ikävapautuspykälä ei myöskään koske vesihuollon toiminta-alueella asuvia kunnalliseen tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon liittymisvelvollisia.
Kysymys: Jos vesikäymälällisessä kiinteistössä ei ole mahdollisuutta vessavesien ja pesuvesien erotteluun, mitä mahdollisuuksia on jätevesien käsittelyyn?
Vastaus: Käytännössä tällöin vaihtoehdoiksi jää siirtyminen kuivakäymälään, maaperäkäsittely tai pienpuhdistamo. Olettaen, että nykyisin jätevedet menevät saostuskaivojen kautta esim. ojaan, voi nykyistä olla mahdollista hyödyntää järjestelmää uudistettaessa (jos kaivot ovat tiiviit). Jos kaivoja on kaksi, voidaan niitä hyödyntää harmaille vesille jos vesikäymälä vaihdetaan kuivakäymälään. Maaperäkäsittelylle (maahanimeytys tai maasuodattamo) tarvitaan kolme saostuskaivoa, joten monesti voi olla järkevämpää vaihtaa vanhat betonikaivot uusiin muovisiin. Maaperäkäsittely on monesti hyvä vaihtoehto, koska se ei vaadi käyttäjältään juurikaan ylläpitotoimia. Maaperäkäsittelyjärjestelmän rakennuskulut ovat n, 3000-8000 €. Pienpuhdistamo voi olla myös vaihtoehto, mutta se vaatii käyttäjältään aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä. Pienpuhdistamoissa voidaan tapauskohtaisesti (merkistä riippuen) hyödyntää vanhoja kaivoja. Pienpuhdistamoiden hinnat vaihtelevat 2500-6800 €:n välillä. Pohjavesi- ja ranta-alueilla voi olla tiukemmat vaatimukset jätevesien käsittelylle. 
Ajankohtaista: Helmikuu on vaihtunut ja kevättä kohti mennään. Nyt on taas aika haja-asutusalueella aktivoitua miettimään kiinteistön jätevesien käsittelyä. Vaikka aikaa nykyisen jätevesijärjestelmän saattamiseksi nykyvaatimusten mukaiseksi on vielä maaliskuuhun 2016, on nyt jo korkea aika selvittää nykyisen jätevesijärjestelmän kunto ja ottaa selvää tarvitaanko nykyiseen järjestelmään parannuksia tai pitääkö järjestelmä uusia kokonaan. Tulevaa jätevesiremonttia ei myöskään kannata jättää viime tippaan, sillä esimerkiksi toimenpidelupien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden saatavuus voi vaikeutua ja pitkittyä lähempänä tuota vuoden 2016 takarajaa. Kevät on myös siinä mielessä aktivoitumisen aikaa, että jätevesijärjestelmän saneeraus ja uusimistyöt on yleensä järkevintä suorittaa sulan maan aikaan kesäkaudella. On hyvä muistaa, että aina jätevesijärjestelmän saneeraamiseksi ei tarvita suuria toimenpiteitä tai kustannuksia. Siksi on hyvä ottaa yhteyttä asiantuntijoihin ja selvittää mitä oman kiinteistön kohdalla olisi tarpeellista ja järkevää tehdä.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys antaa ilmaista ja henkilökohtaista jätevesineuvontaa kaikille haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille. Yhdistyksen asiantuntijoihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Yhdistys kierrättää Lapinjärven, Loviisan, Mäntsälän, Orimattilan ja Sipoon alueella jätevesiklinikkaa kevään, kesän ja syksyn 2012 aikana ja jätevesiklinikkaa voi pyytää vierailemaan tietyksi päiväksi oman kylän alueelle ottamalla yhteyttä yhdistykseen. Tarvittaessa tehdään myös kiinteistökohtaisia käyntejä. Jätevesiasioissa voit ottaa yhteyttä joko Juha Niemeen (juha.niemi@vesi-ilma.fi, 050-5710335) tai Tero Myllyvirtaan (tero.myllyvirta@vesi-ilma.fi, 040-5112216). 

 
Kysymys: Poistavatko kaikki jätevesijärjestelmät myös ulosteperäiset bakteerit jätevedestä?
Vastaus: Jätevesijärjestelmistä käytännössä ainoat, joilla voit estää ulosteperäisien bakteerien pääsyn lähiympäristöösi ovat umpisäiliö ja kuivakäymäläratkaisut (kunhan jätteiden jälkikäsittely on hoidettu oikein). Esimerkiksi pienpuhdistamoita ei ole suunniteltu bakteerien poistoon ja samoin kuin maaperäkäsittelyissäkin, niissä ulosteperäisiä bakteereita saadaan poistettua lähinnä kiintoaineksen poiston mukana. Vaikka ulosteperäisten bakteerien poistolle ei ole asetettu vaatimuksia, on monesti jätevesien hygieenisen haitan vähentäminen jopa tärkeämpää kuin jätevesien sisältämien ravinnemäärien.
Kysymys: Olen rakentamassa uutta taloa haja-asutusalueelle. Minulla ei ole vielä käsitystä tulevasta jätevesijärjestelmästä, mutta olisiko jo rakennusvaiheessa huomioitava jotain käytännön asioita jätevesijärjestelmää ajatellen?

Vastaus: Ehkä tärkein huomioitava asia on se, että erillisviemäröinti (pesuvesien ja käymälävesien johtaminen talon ulkopuolelle eri putkilla) mahdollistaa kaikki jätevesijärjestelmäratkaisut kiinteistölle. Jos kaikki jätevedet johdetaan samaa putkea pitkin, karsii se mahdollisista vaihtoehdoista pois harmaiden jätevesien ja käymäläjätevesien erilliskäsittelyn. Kunnan rakennusvalvonnasta saat tietoa tarvittavista luvista ja selvityksistä, mitkä on huomioitava jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa (myös jätevesien osalta).